| |
Aisti:
on eliön, eläimen tai ihmisen keino
havainnoida ympäristöään. Eliö voi saada
havaintoon perustuvaa tietoa ympäristöstään
vain aisteillaan. Eliön kuva ympäristöstä,
todellisuudesta, on siis aina rajallinen.
Ihmisellä on vähintään yhdeksän aistia,
joista perusaisteja ovat maku-, haju-,
näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Tuntoaisti
voidaan jakaa pintatuntoon ja syvätuntoon
(puristus) sekä lämpötila-aistiin
(kylmä-/kuumatunto). Ihminen tuntee myös
lihastensa "eli lihasaisti" asentoja
ja ihmisellä on tasapainoaisti.
Normaalisti kehittyvän lapsen aistit
integroituvat toimimaan hyvin yhdessä ja
ihmisen havainto itsestään ja ympäristöstään
koostuu monien aistien antamaan
kokonaiskuvaan (ns. sensorinen integraatio).
Kuudennesta aistista puhuttaessa
tarkoitetaan vaistoa tai kykyä nähdä asioita
ennakolta. Tätä aistia ei ole tieteellisesti
pystytty todentamaan. Ihmisen herkkyyttä
sähkömagneettiselle säteilylle tutkitaan
myös yhtenä aistina. Eläinkunnassa
esiintyy aisteja, joita ihmisellä ei ole.
Esimerkiksi hait paikantavat saaliitaan
niiden elintoiminnoillaan lähettämien
heikkojen sähköimpulssien perusteella.
Linnuilta on löydetty herkkyyttä
magnetismille. Lepakot taas käyttävät
lähettämiensä äänien kaikumiseen perustuvaa
kaikuluotausta ympäristön esineiden
havainnointiin ja saaliiden löytämiseen.
Kaloilla on kylkiviiva-aisti, jolla
aistitaan ympäristön värähtelyjä, petokalat
käyttävät aistia saalistukseen ja
saaliskalat suojautumiseen petokaloilta ja
kalkkarokäärmeillä on infrapuna-aisti.
Monilla eläimillä aistit ovat tarkempia kuin
ihmisellä. Koiria käytetään monissa
tehtävissä niiden erinomaisen hajuaistin
takia. |
|
|
|
|
|
|
Tuntoaisti:
Ihon,
sisäelinten, lihasten ja nivelten
tuntoreseptorit viestivät kivusta,
kosketuksesta, lämpötilasta, paineesta ja
asennosta. Reseptorit jaetaan rakenteensa
perusteella vapaisiin ja sidekudoskapselin
ympäröimiin hermopäätteisiin.
Tuntoreseptorien aktivoituminen mekaanisesti
johtuu ilmeisesti N-kanavien kasvusta
solukalvon venytyksessä. |
|
 |
|
Lue lisää... |
|
|
Hajuaisti:
Hajuaistimukset menevät suoraan tunne-elämää
hallitsevan limaisen järjestelmän rakenteisiin.
Hajuaistin merkitys on ihmiselle melko pieni, mutta
tunteiden säätelyalueet kehittyneet varsin laajoiksi. |
 |
|
Lue Lisää ... |
|
|
Makuaisti: Makuaisti on
neliulotteinen: tunnemme vain
neljä perusmakua: hapan, karvas,
makea ja suolainen. Näiden
suhteelliset osuudet mutta myös
samalla aistittavat hajut sekä
ruoan rakenne, lämpötila sekä
näläntunne määräävät
makuaistimuksen. Makuaisti
perustuu molekyylirakenteen
tunnistamiseen: esimerkiksi
happaman maun reseptorit
reagoivat protoneille ja makean
reseptorit ruokosokerin
molekyylirakenteelle. |
|
Lue lisää ... |
|
|
|
|
