Make your own free website on Tripod.com
Hyvinkään Vehkojan koulun Biologian projekti
Näköaisti: Näköä pidetään tavallisesti ihmisen tärkeimpänä aistina. Koska se välittää meille ympäristöstämme enemmän tietoa kuin muut aistit...
Kuuloaisti: Ilmassa etenevä ääni saapuu ulkokorvaan, johon kuuluu korvalehti ja tärykalvoon päättyvä korvakäytävä. Värähtely välittyy tärykalvoon kiinnittyneen...
◊□◊□◊□◊□◊□◊□◊□◊□◊□◊

Copyright 2005 Edrees Dehqanzada

Muita aistia: "Tasapainoaisti": Sisäkorvassa on myös tuntoelimiä, jotka aistivat pään asentoa ja sen kiihtyvyyttä. Järjestelmään kuuluu kaksi pussimaista pullistumaa (Utriculus ja Sacculus) ja kolme suuntaherkkää kaarikäytävää. Kaarikäytävät ovat nesteen täyttämiä ympyränmuotoisia putkia: niitä on kolme kummassakin sisäkorvassa. Käytävät ovat toisaan vastaan kohtisuorassa, joten eri kulmakiihtyvyyssuunnat aiheuttavat maksimaalisen nesteliikkeen eri kaarikäytäviin. Käytävien pohjalla on reseptorikimppu, ampullia, jonka karvasolut kallistuvat nesteen liikkuessa kaarikäytävässä. Pään kääntyessä tasapainoelimistä tulevat signaalit ohjaavat silmänliikkeitä auttaen verkkokalvolla näkyvää kuvaa pysymään vakaana. Tasapainoelimen edustus keskushermostossa on huonosti tunnettu. Asennon aistimiseen vaikuttavat tasapainoelimen lisäksi myös näköinformaatio ja lihasten ja nivelten asentoinformaatio. Tiedot yhdistämällä saadaan käsitys ruumiin asennosta todennäköisesti jossakin päälaenlohkon assosiaatioalueella. Ellei aistittu havaintoyhdistelmä sovi malliin, syntyy huimaava tunne; yhden järjestelmän kautta tuleva tieto on ristiriidassa muun informaation kanssa.

Tulostettava versio...

Muita aistia: "lihasaisti": Lihasaistia voi sanoa yksi tärkeistä ihmis-aisteista, koska lihasaistin tehtävä on: Lihaksissa ja jänteissä olevat aistinsolut antavat tietoja muiden ruumiinosien asennoista ja liikkeistä. Niitä tarvitaan esimerkeiksi juostessa, pyöräillessä, ja soittaessa painoa.

  Tulostettava versio...

 

Aisti: on eliön, eläimen tai ihmisen keino havainnoida ympäristöään. Eliö voi saada havaintoon perustuvaa tietoa ympäristöstään vain aisteillaan. Eliön kuva ympäristöstä, todellisuudesta, on siis aina rajallinen. Ihmisellä on vähintään yhdeksän aistia, joista perusaisteja ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Tuntoaisti voidaan jakaa pintatuntoon ja syvätuntoon (puristus) sekä lämpötila-aistiin (kylmä-/kuumatunto). Ihminen tuntee myös lihastensa "eli lihasaisti" asentoja ja ihmisellä on tasapainoaisti. Normaalisti kehittyvän lapsen aistit integroituvat toimimaan hyvin yhdessä ja ihmisen havainto itsestään ja ympäristöstään koostuu monien aistien antamaan kokonaiskuvaan (ns. sensorinen integraatio). Kuudennesta aistista puhuttaessa tarkoitetaan vaistoa tai kykyä nähdä asioita ennakolta. Tätä aistia ei ole tieteellisesti pystytty todentamaan. Ihmisen herkkyyttä sähkömagneettiselle säteilylle tutkitaan myös yhtenä aistina. Eläinkunnassa esiintyy aisteja, joita ihmisellä ei ole. Esimerkiksi hait paikantavat saaliitaan niiden elintoiminnoillaan lähettämien heikkojen sähköimpulssien perusteella. Linnuilta on löydetty herkkyyttä magnetismille. Lepakot taas käyttävät lähettämiensä äänien kaikumiseen perustuvaa kaikuluotausta ympäristön esineiden havainnointiin ja saaliiden löytämiseen. Kaloilla on kylkiviiva-aisti, jolla aistitaan ympäristön värähtelyjä, petokalat käyttävät aistia saalistukseen ja saaliskalat suojautumiseen petokaloilta ja kalkkarokäärmeillä on infrapuna-aisti. Monilla eläimillä aistit ovat tarkempia kuin ihmisellä. Koiria käytetään monissa tehtävissä niiden erinomaisen hajuaistin takia.

 

Tulostettava versio...

Tuntoaisti: Ihon, sisäelinten, lihasten ja nivelten tuntoreseptorit viestivät kivusta, kosketuksesta, lämpötilasta, paineesta ja asennosta. Reseptorit jaetaan rakenteensa perusteella vapaisiin ja sidekudoskapselin ympäröimiin hermopäätteisiin. Tuntoreseptorien aktivoituminen mekaanisesti johtuu ilmeisesti N-kanavien kasvusta solukalvon venytyksessä.

Lue lisää...

Hajuaisti: Hajuaistimukset menevät suoraan tunne-elämää hallitsevan limaisen järjestelmän rakenteisiin. Hajuaistin merkitys on ihmiselle melko pieni, mutta tunteiden säätelyalueet kehittyneet varsin laajoiksi.

Lue Lisää ...

Makuaisti: Makuaisti on neliulotteinen: tunnemme vain neljä perusmakua: hapan, karvas, makea ja suolainen. Näiden suhteelliset osuudet mutta myös samalla aistittavat hajut sekä ruoan rakenne, lämpötila sekä näläntunne määräävät makuaistimuksen. Makuaisti perustuu molekyylirakenteen tunnistamiseen: esimerkiksi happaman maun reseptorit reagoivat protoneille ja makean reseptorit ruokosokerin molekyylirakenteelle.

Lue lisää ...

 

Muita aistia: "liikeaisti": On tavoitettavissa kolmas kehonaisti, joka auttaa ymmärtämään, mistä nousee avaruudellisuus maailmankuvaamme. Kosketusaistin piiristä löydämme ihmisen muodon. Tämän lisäksi olemme tietoisia jäsentemme asennosta ja asentojen muutoksista. Kaikissa kehonaisteissa on avaruudellisuuden tuntoja, mutta liikkeen ja sen aistimisen kautta meille syntyy alkuperäinen elämys ulottuvuudesta. Tätä aistinkanavaa voidaan nimittää liikeaistiksi (tai myös jäsenaistiksi). Liikeaisti kertoo jäsenten ja kehon asennon silloinkin, kun emme niitä silmin havaitse. Vain erikoistapauksissa tämä aistimus katoaa (esim. puutuminen).

Tulostettava versio...

Copyright 2005 Ihmisenaisti.Tripod.com Inc. All rights reserved.